Espoon infra vie ja kuljettaa

Liikkuminen on tärkeä osa meidän ihmisten arkipäivää. Tarve liikkua ja liikuttaa koskee myös tavaroita ja tietoa. Sujuva, tehokas, edullinen ja kestävä liikenne on yksi kasvavan kaupungin peruskivistä. 

 

Infrastruktuuri luo vahvan pohjan elämälle: asuin-, työ- ja vapaa-ajan tiloja sekä liikenne-, vesihuolto- ja energiahuoltoverkoston. Toimiva ja hyväkuntoinen infrastruktuuri luo elinvoimaa. Se tarjoaa yrityksille ja ihmisille kodin, mahdollistaa työpaikat sekä palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien helpon saavutettavuuden. 


Kaupungin kestävä kasvu vaatii investointeja infrastruktuuriin. Espoon kasvua tukevia investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotot sekä verotulot kertyvät. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen, Raidejokeri sekä kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistymisen ratojen varteen. Näin luodaan uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palveluiden kuin asuntojen sijoittumiseen.  

 

Nämä tehdyt investointipäätökset luovat paineen sujuvalle ja riittävälle kaavoitukselle. Joukkoliikenteen varrella olevien tiiviiden kaupunkikeskusten lisäksi Espoon on kaavoitettava myös pientaloalueita. Monipuolinen ja ennen kaikkea riittävä asuntotuotanto mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen. Helppo saavutettavuus luo hyvän pohjan sujuvalle arjelle ja työn liikkuvuudelle.  

 

Joukkoliikenteen, pyöräily- ja kävelyteiden mahdollisuuksien kehittyminen on erittäin positiivinen suunta, mutta lisäksi tarvitsemme sujuvaa yksityisautoilua. 

 

Suurpelto on hyvä esimerkki siitä, miten liikenne ei arjessa toimi sujuvasti. Uusilla asuinalueilla visiot ja todellisuus eivät aina kohtaa. Huonoksi todettuja ratkaisuja tulee kehittää alueen asukkaiden kanssa parempaan suuntaan. Ei unohdeta työpaikkoja ja yrityksiä, joissa joukkoliikenne ei välttämättä ole ainoa mahdollinen liikkumismuoto. Huomioidaan myös perheet ja liikuntarajoitteiset. 

 

HSL:n Helsingin seudun liikkumistottumusten selvityksen (2018) mukaan: 

•  Ilman autoa olevia talouksia on enemmän naisilla kuin miehillä

• 18–29-vuotiaat asuvat autottomassa taloudessa useammin kuin muut, ja seuraavaksi yleisintä autottomuus on 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.  

• kotitalouksissa joissa on alaikäisiä lapsia on useimmiten auto. Mitä enemmän ihmisiä kotitaloudessa asuu, sitä todennäköisemmin kotitaloudessa on auto. 

 

Liikenne tulee muuttumaan. Pitkällä aikavälillä liikenteen kehittäminen on tulevaisuuteen investoimista. Tulevaisuudessa henkilöajoneuvojen ennustetaan säilyttävän valta-asemansa liikenteessä etenkin keskipitkillä matkoilla (5–300 km). Ajoneuvokanta tulee kuitenkin muuttumaan niin, ettei liikenteestä synny juurikaan tai ollenkaan haitallisia ilmapäästöjä, saati melua. Teknologia tulee mahdollistamaan ajoneuvojen liikkumisen itsenäisesti ilman kuljettajaa. Tämä vaatii myös lakitarkasteluita.

 

Joukkoliikenteen kehittämisen lisäksi Espoon tulee huolehtia riittävistä paikoitusmahdollisuuksista ja erityisesti poikkiliikenteen tieverkostoista sekä edistää sähköautojen latausmahdollisuuksia. 


Sujuva joukkoliikkenne ja toimiva liikennejärjestelmä kasvattavat kaupungin vetovoimaa ja luovat elinkykyä. Minulle politiikka on harkittuja, osaavia ja oikeudenmukaisia tekoja.  

Rakennetaan yhdessä tulevaisuudenuskoinen, yhdenvertainen ja vastuuntuntoinen Espoo!  

 

Diana Råman  

Espoon kaupunginvaltuutettu  

Kaupunginhallituksen varajäsen  

Tila- ja asuntojaoston varapuheenjohtaja  

Ympäristölautakunnan kaupunginhallituksen varaedustaja 


Kuva: Jari Haarala




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kutsumus työhön ei yksinään paranna olosuhteita

Kuva
Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteinen elämänpiirimme on sosiaalisesti monimuotoinen, kaikista huolehtiva sekä kaikkien ihmisten kokemuksia ja osaamista arvostava. Kaikki me ymmärrämme, että hoitohenkilökunnan työ väsyneenä ja vajailla henkilöresursseilla ei voi taata hyvää ja tasokasta huolenpitoa. Tähän kiireeseen kun lisää vielä huonon johtamisen, niin monen hoitotyötä tekevän motivaatio ei enää riitä turvaamaan inhimillisiä oloja sairaille ja vanhuksille. Hoitotyö on aina myös luottamustehtävä, mutta kenenkään kutsumus ei paikkaa haamuhoitajaa. Eettinen johtaminen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja myös taloudellisen tarkastelun kestävä korkealaatuinen hoito ovat avainasemassa, kun puntaroimme hoitohenkilökunnan työtä ja sen mitoittamista suhteessa tuotettuun palveluun ja annettuun hoivaan. Ihmisten hätä ja avun tarve vaihtelevat, joten myös tarjolla olevien palveluiden tulee joustaa tilanteen ja sen muutosten mukaisesti. Korke
Lue lisää

Taide ja kulttuuri kuuluvat meille kaikille 

Kuva
Taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys ihmiselle  – toisille  enemmän kuin tois i lle . Me tarvitsemme taidetta.  Taide  on  tärkeä ä lapsen ja nuoren kehitykselle. Tai teen tekeminen opettaa kokeilemaan  ja lisää rohkeutta  luomaan uutta .  Tai teen  ja innovoinnin  kautta herättelemme tunteita,  tarkastelemme historiaamme  ja luomme tulevaisuutta.  Ilman tunneälyä meillä ei ole inhimillisyyttä.   Itselleni maalaaminen on harrastus, joka tuo iloa ja  auttaa  palaut u maan  arjen kiireistä.     Korona on vaarantanut oleellisesti taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytyksiä.   Maailma muuttuu ja kulunut vuosi on positiivisesti  pakottanut meidät tekemään valtavaa digiloikkaa.  Eri toimialoilla tarjotaan  erilaisia  suoratoistopalveluita, tallenteita, podcasteja, webinaareja sekä mobiilisovelluksia.   Museota voi lähteä kiertämään kotisohvalta ja teatterinäytöksen voi tuoda paikkaan kuin paikkaan.  Digitaalisuuden tarjoamien  mahdollisuuksien lisäksi   minusta meidän t
Lue lisää

Liikenneverkolla ja kaavoituksella liikkuvuutta ja kilpailukykyä

Kuva
Suomen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että liikenne on sujuvaa ja kapungit ovat helposti saavutettavissa. Hyvät eri kulkumuotoja yhdistävät ja tukevat liikenneyhteydet takaavat asukkaiden helpomman arjen ja kaupungin toimivuuden. Näin varmistamme ja lisäämme myös yritysten tuottavuutta. Liikenney hteyksien ylläpitoon ja rakentamiseen on investoitava.   Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on sijoitettuna omaan asuntoon. Muuttotappiokunnissa asunnon myyminen ja korjaaminen voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Kaupungistuminen edellyttää kuntien tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä. H yvä monipuolinen l iikenneverkko parantaa liikkuvuutta, lisää työllisyyttä ja turvaa vientiä. Korjausvelan hallitseminen mm. täydennysrakentamisella ja muutosrakentamisella antaa enemmän mahdollisuuksia. Kaavoituksen  sujuvoittaminen ja hyvät  liikenneyhteydet luovat meille kaikille arjen turvallisuutta, hyvinvointia ja talouskasvua.  Minun Suomessani huomioidaa
Lue lisää