Espoon infra vie ja kuljettaa

Liikkuminen on tärkeä osa meidän ihmisten arkipäivää. Tarve liikkua ja liikuttaa koskee myös tavaroita ja tietoa. Sujuva, tehokas, edullinen ja kestävä liikenne on yksi kasvavan kaupungin peruskivistä. 

 

Infrastruktuuri luo vahvan pohjan elämälle: asuin-, työ- ja vapaa-ajan tiloja sekä liikenne-, vesihuolto- ja energiahuoltoverkoston. Toimiva ja hyväkuntoinen infrastruktuuri luo elinvoimaa. Se tarjoaa yrityksille ja ihmisille kodin, mahdollistaa työpaikat sekä palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien helpon saavutettavuuden. 


Kaupungin kestävä kasvu vaatii investointeja infrastruktuuriin. Espoon kasvua tukevia investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotot sekä verotulot kertyvät. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen, Raidejokeri sekä kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistymisen ratojen varteen. Näin luodaan uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palveluiden kuin asuntojen sijoittumiseen.  

 

Nämä tehdyt investointipäätökset luovat paineen sujuvalle ja riittävälle kaavoitukselle. Joukkoliikenteen varrella olevien tiiviiden kaupunkikeskusten lisäksi Espoon on kaavoitettava myös pientaloalueita. Monipuolinen ja ennen kaikkea riittävä asuntotuotanto mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen. Helppo saavutettavuus luo hyvän pohjan sujuvalle arjelle ja työn liikkuvuudelle.  

 

Joukkoliikenteenpyöräily- ja kävelyteiden mahdollisuuksien kehittyminen on erittäin positiivinen suunta, mutta lisäksi tarvitsemme sujuvaa yksityisautoilua. 

 

Suurpelto on hyvä esimerkki siitä, miten liikenne ei arjessa toimi sujuvasti. Uusilla asuinalueilla visiot ja todellisuus eivät aina kohtaa. Huonoksi todettuja ratkaisuja tulee kehittää alueen asukkaiden kanssa parempaan suuntaan. Ei unohdeta työpaikkoja ja yrityksiä, joissa joukkoliikenne ei välttämättä ole ainoa mahdollinen liikkumismuoto. Huomioidaan myös perheet ja liikuntarajoitteiset. 

 

HSL:n Helsingin seudun liikkumistottumusten selvityksen (2018) mukaan: 

•  Ilman autoa olevia talouksia on enemmän naisilla kuin miehillä

• 18–29-vuotiaat asuvat autottomassa taloudessa useammin kuin muut, ja seuraavaksi yleisintä autottomuus on 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.  

• kotitalouksissa joissa on alaikäisiä lapsia on useimmiten auto. Mitä enemmän ihmisiä kotitaloudessa asuu, sitä todennäköisemmin kotitaloudessa on auto. 

 

Liikenne tulee muuttumaanPitkällä aikavälillä liikenteen kehittäminen on tulevaisuuteen investoimista. Tulevaisuudessa henkilöajoneuvojen ennustetaan säilyttävän valta-asemansa liikenteessä etenkin keskipitkillä matkoilla (5–300 km). Ajoneuvokanta tulee kuitenkin muuttumaan niin, ettei liikenteestä synny juurikaan tai ollenkaan haitallisia ilmapäästöjäsaati melua. Teknologia tulee mahdollistamaan ajoneuvojen liikkumisen itsenäisesti ilman kuljettajaa. Tämä vaatii myös lakitarkasteluita.

 

Joukkoliikenteen kehittämisen lisäksi Espoon tulee huolehtia riittävistä paikoitusmahdollisuuksista ja erityisesti poikkiliikenteen tieverkostoista sekä edistää sähköautojen latausmahdollisuuksia. 


Sujuva joukkoliikkenne ja toimiva liikennejärjestelmä kasvattavat kaupungin vetovoimaa ja luovat elinkykyä. Minulle politiikka on harkittuja, osaavia ja oikeudenmukaisia tekoja.  

Rakennetaan yhdessä tulevaisuudenuskoinen, yhdenvertainen ja vastuuntuntoinen Espoo!  

 

Diana Råman 

Espoon kaupunginvaltuutettu  

Kaupunginhallituksen varajäsen  

Tila- ja asuntojaoston varapuheenjohtaja  

Ympäristölautakunnan kaupunginhallituksen varaedustaja 


Kuva: Jari Haarala




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakennetaan yhdessä tulevaisuudenuskoinen, yhdenvertainen ja vastuuntuntoinen Espoo

Taide ja kulttuuri kuuluvat meille kaikille