Di:n matkassa

Taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys ihmiselle  – toisille  enemmän kuin tois i lle . Me tarvitsemme taidetta.  Taide  on  tärkeä ä lapsen ja nuoren kehitykselle. Tai teen tekeminen opettaa kokeilemaan  ja lisää rohkeutta  luomaan uutta .  Tai teen  ja innovoinnin  kautta herättelemme tunteita,  tarkastelemme historiaamme  ja luomme tulevaisuutta.  Ilman tunneälyä meillä ei ole inhimillisyyttä.   Itselleni maalaaminen on harrastus, joka tuo iloa ja  auttaa  palaut u maan  arjen kiireistä.     Korona on vaarantanut oleellisesti taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytyksiä.   Maailma muuttuu ja kulunut vuosi on positiivisesti  pakottanut meidät tekemään valtavaa digiloikkaa.  Eri toimialoilla tarjotaan  erilaisia  suoratoistopalveluita, tallenteita, podcasteja, webinaareja sekä mobiilisovelluksia.   Museota voi lähteä kiertämään kotisohvalta ja teatt...

Syntyperäisenä espoolaisena ja kaupunginvaltuutettuna olen saanut nähdä ja kokea, miten Espoo on kasvanut viime vuosina hurjaa vauhtia.  Kasvuun liittyy aina haasteita. Espoo on vuosia kamppaillut taloudellisen tasapainon kanssa. Korona-tilanne, lähivuosien hidastuva talouskasvu, vanhenevan ja kasvavan väestön palvelutarpeet sekä kaupungin voimakkaasti kasvanut velkataakka pakottavat asettamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään arvovalintoja.  Kestävästi kasvava ja rakentuva kaupunki edellyttää harkittuja päätöksiä kunnan elinkeinopolitiikassa, maankäytössä, rakennusjärjestyksessä, liikennejärjestelyissä sekä peruspalveluissa. Kasvun ja kehityksen tulee olla kestävää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti sekä taloudellisesti.  Yritykset ja asukkaat ovat kunnan elinvoiman perusta.  Tiiviiden joukkoliikenteen varressa olevien kaupunkikeskusten lisäksi Espoon on myös kaavoitettava riittävästi pientaloalueita. Riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto ...

Elämme hyvin harvinaislaatuista aikaa, sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Suomen hallitus päätti ottaa käyttöön valmiuslain ja asetti useita ihmisten elämiseen ja liikkumiseen liittyviä poikkeuksellisia rajoituksia. Hiljalleen olemme matkalla kohti rajoitusten purkamista, samalla huoli uudesta korona-aallosta mielessä. Koronan torjunnassa on turvattava ensisijaisesti terveys, mutta sen rinnalla myös yritysten toiminta, työpaikat ja yhteiskuntamme rakentamisen jatkuvuus. Innovointi ja digitalisuus ovat lisääntynyt huomattavasti arjessamme. Joskus pakko on paras motivaatio, mutta myös keino ylipäätänsä selviytyä. Joillekin etätöiden tekemisen mahdollisuus on lisännyt perheen yhdessäoloa ja läsnäoloa arjessa. Kaikille etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista ja valitettavasti osan kohtalona on ollut töiden loppuminen kokonaan.  Erityisen epätasa-arvoisesti korona vaikuttaa lapsiin. Poikkeuksellinen tilanne on lisännyt perh...

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että liikenne on sujuvaa ja kapungit ovat helposti saavutettavissa. Hyvät eri kulkumuotoja yhdistävät ja tukevat liikenneyhteydet takaavat asukkaiden helpomman arjen ja kaupungin toimivuuden. Näin varmistamme ja lisäämme myös yritysten tuottavuutta. Liikenney hteyksien ylläpitoon ja rakentamiseen on investoitava.   Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on sijoitettuna omaan asuntoon. Muuttotappiokunnissa asunnon myyminen ja korjaaminen voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Kaupungistuminen edellyttää kuntien tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä. H yvä monipuolinen l iikenneverkko parantaa liikkuvuutta, lisää työllisyyttä ja turvaa vientiä. Korjausvelan hallitseminen mm. täydennysrakentamisella ja muutosrakentamisella antaa enemmän mahdollisuuksia. Kaavoituksen  sujuvoittaminen ja hyvät  liikenneyhteydet luovat meille kaikille arjen turvallisuutta, hyvinvointia ja talouskasvua.  Min...

Suomen menestys ja suomalaisten hyvä elämä riippuu työstä ja yrittämisestä. Meidän päättäjien tehtävä on tukea yritysten mahdollisuuksia kehittyä, kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja. Työ kiittää jokaista tekijäänsä ja erityisesti heitä, jotka omalla työllään luovat uutta työtä: suomalainen työ on tärkein tulevaisuuden turvamme. Kaikki työ on arvokasta, ja työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa. Jakamalla nykyistä työtä tasaisemmin ja synnyttämällä uutta työtä jaksamme paremmin, me kaikki pärjäämme paremmin ja rakennamme yhdessä tulevaisuudenuskoista Suomea. Monien alojen erityisosaajista on huutava pula. Työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin kyetä tällä hetkellä vastaamaan. Osaajien puute on monen yrityksen kasvuhidaste mutta myös monen osaajan voimavarojen ehtymisen taustalla. Meillä ei ole varaa menettää yhtään työikäistä ihmistä työuupumuksen alle. Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut pitkään maailman paras ja ta...

Rakennusalan asiantuntijana ja päättäjänä haluan vaikuttaa siihen, että rakentamisen elinkaari kehittyy Suomessa kestäväksi ja luo meille kaikille arjen turvallisuutta ja hyvinvointia. Hiilijäljen lisäksi on huomioitava kestävän rakentamisen kaikki muut hyvin tehtyyn kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten pitkäaikaiskestävyys, taloudellisuus ja terveellisyys sekä kiertotalouden mahdollisuudet. Rakentaminen alkaa kaavoittamisesta ja päättyy lopulta rakennuksen purkamiseen, jonka jälkeen alkaa mahdollinen uusi rakennusvaihe. Rakennusten tulee kestää ja toimia monille meitä seuraaville sukupolville. Rakennuksilla on useita käyttötarkoituksia asunnoista, työpaikkoihin ja palveluihin. Tilatarve ja tilan käyttötarkoitus voi ajan saatossa kuitenkin muuttua, ja tätä tulisi osata ajatella rakentamisen kaikissa ratkaisuissa. Rakennuksen elinkaaren kannalta kunnossapito- ja huoltotoimenpiteet ovat terveellisen rakennuksen elinehto – ilman niitä rakennus ei tule kestämään. Viisaalla suu...

Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteinen elämänpiirimme on sosiaalisesti monimuotoinen, kaikista huolehtiva sekä kaikkien ihmisten kokemuksia ja osaamista arvostava. Kaikki me ymmärrämme, että hoitohenkilökunnan työ väsyneenä ja vajailla henkilöresursseilla ei voi taata hyvää ja tasokasta huolenpitoa. Tähän kiireeseen kun lisää vielä huonon johtamisen, niin monen hoitotyötä tekevän motivaatio ei enää riitä turvaamaan inhimillisiä oloja sairaille ja vanhuksille. Hoitotyö on aina myös luottamustehtävä, mutta kenenkään kutsumus ei paikkaa haamuhoitajaa. Eettinen johtaminen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja myös taloudellisen tarkastelun kestävä korkealaatuinen hoito ovat avainasemassa, kun puntaroimme hoitohenkilökunnan työtä ja sen mitoittamista suhteessa tuotettuun palveluun ja annettuun hoivaan. Ihmisten hätä ja avun tarve vaihtelevat, joten myös tarjolla olevien palveluiden tulee joustaa tilanteen ja sen muutosten mukaisesti. Korke...